Sanomalehti Kalevassa julkaisin ennen Vappua uutinen, jonka mukaan Oulun yliopisto rikkoi salassapitosopimusta ja joutuu maksamaan entiselle professorilleen 16 000 euron sopimussakon ja viisinumeroiset oikeuskulut.
Uutisen mukaan työntekijä oli työskennellyt useita vuosia Oulun yliopistossa määräaikaisissa työsuhteissa. Keväällä 2018 hän ja yliopisto olivat allekirjoittaneet sopimuksen työsuhteen yhteisestä päättämisestä. Osapuolet sitoutuivat myös pitämään sopimuksen sisällön kahdenkeskisenä sopimussakon uhalla.
Minusta tapauksen tekee mielenkiintoiseksi se, miksi yliopisto halusi salata työsuhteen päättymisajankohdan ja kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan maksamisen yliopiston opettajalle ja tutkijalle. Oulun yliopisto on pääasiassa verovaroin rahoitettu instituutio. Sen päätehtävä on kouluttaa pohjoiseen Suomeen akateemisia ammattilaisia. Miksi yliopisto haluaa pimittää veronmaksajilta, henkilökunnalta ja opiskelijoilta jotain? Huonoa hallintoaan?
Tunnen tapauksen taustoja jonkin verran, sillä olen työskennellyt samassa tiedekunnassa ja seurannut kyseisen työsuhteen kiemuroita. Ymmärrän työntekijän toivomuksen pitää sopimus salassa: sen mukaan hän saa palkkaa, vaikka ei tee mitään. Ehkä hän koki myös saavansa kohtuullisen korvauksen yliopiston heikosta henkilöstöjohtamisesta.
Mutta miksi Oulun yliopisto lähti salaamislinjalle? Tieteen ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen tulisi olla avointa. Perinteisesti yliopistojen opettajien haut ovat olleet avoimia ja niihin liittyvät dokumentit julkisia. Opettajien ja tutkijoiden julkaisuilta vaaditaan, että niiden tulee olla kaikkien luettavissa ilman maksuja tai muita rajoitteita. Ennen tutkimuksen julkaisemista tapahtuvassa asiantuntijoiden suorittamassa vertaisarvioinnissa ollaan siirtymässä avoimeen arviointiin, niin että lukijat näkevät arviointiraportit. Kansainvälisen tiedemaailman uusin vaatimus on, että myös tutkimustulosten taustalla olevat aineistot tarjotaan vapaasti kaikille muille tiedeyhteisön jäsenille tarkistettavaksi ja jatkoanalysoitaviksi. Miten tähän sopivat salaiset sopimukset työsuhteen pituudesta tai ylimääräisestä palkanmaksusta? Salassapitoon ei liittynyt tietoa, joka paljastaisi ulkopuolisen yrityksen kanssa tehtävää tuotekehitystä tai joka voisi vuotaa ulkomaille ja siten vaarantaa Suomen turvallisuutta. Nyt voi kysyä, onko kyseisessä tiedekunnassa tehty muitakin salaisia sopimuksia, jotka halutaan pimittää tiedekunnan henkilöstöltä ja opiskelijoilta?
Oulun yliopiston henkilöstön hyvinvointi on oman kokemukseni ja henkilöstön kanssa käymieni keskustelujen perusteella laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Lasku alkoi pian vuoden 2010 yliopistolain muutoksen jälkeen. Tämäkin yliopiston keskitetyn hallinonnon tekemä salaamisratkaisu viestii siitä, että yliopisto on koulutustehtävässään menossa markettilinjalle ja yliopistolta vaadittava tutkimusnäyttö ostetaan markkinoilta.
Oulu ei sijaitse pääkaupunkiseudulla tai Euroopan suurissa metropoleissa. Sen sijaan Oulu on merkittävä valtakunnan osakeskus. Toivottavasti Oulun yliopistossa palataan mahdollisimman nopeasti linjalle, jossa tunnustetaan yliopiston päätehtävä palvella puolta Suomea ja toimitaan sen mukaan. Yliopistolla on myös Linnamaalla upea kampus, joka sopii hyvin pohjoiselle yliopistolle. Tämän ymmärtämisestä alkaa Oulun yliopiston ja sen henkilöstön hyvinvoinnin tason nosto.