SK Pohjantähti järjesti marraskuussa torstai-iltaisin sprinttisuunnistusta korttelirallina. Marraskuussa alkuiltakin on jo niin pimeä, että lisävaloa tarvitaan rastien etsimiseen. Kaupunkisuunnistuksessa katuvalot auttavat monissa kohdin suunnistusta. Reitille saattaa osua pimeitäkin kohtia, jossa otsalamppua tarvitaan. Ostin kohtuullista valotehoa antavan Lumonite otsalampun. Testasin sitä useampanakin iltana lenkkipolulla. Valaistulla lenkkipolulla tai pyörätiellä lisävaloa ei tarvitse, mutta metsäpoluilla lamppuseikkailu oli mukava uusi kokemus.
Koskenniska 05.11.2020
Lähdin vaimoni kanssa tutustumaan yösuunnistukseen Koskenniskan kortteleissa ja Ainolan puistossa. Tämä oli meidän ensimmäinen kokemuksemme pimeällä suunnistamisesta. Heti alkuun tuli sitten yllätys kartanluvusta otsalampun kanssa. Lampun kirkas valo heijasteli lukua haittaavasti värikarttaa suojelevasta muovikelmusta. Huomasimme, että katulampun alla oli joskus helpompi tarkastella karttaa.
Rastiseikkailu syksyn pimeydessä Ainolan upeassa puistossa oli silti positiivinen elämys. Etenevien otsalamppujen jonoja puistossa ja pyöräteillä oli mukava seurata. Suunnistajia oli paljon, ja kaikilla ei nyt niin hirveä kiire ollut.
Raksila 12.11.2020
Korttelirallia juostiin seuraavan kerran Raksilan uimahallin, Ouluhallin ja Välkkylän opiskelijakylän kupeessa. Alkumatka kierreltiin Taavetti Lukkarisen hirttopuun ja Kiviharjuntien maisemissa. Rasteja sijaitsi myös mäellä, jossa oli minun lapsuudessani hyppyrimäki. En koskaan hypännyt siitä, oli sen verran iso mäki. Olin saanut isänpäivän lahjana suurennuslasin LED-valolla. Käytän silmälaseja ja suurennuslasin valaisevat ledit selvästi auttoivat kartan lukemisesta. Ainoa ongelma oli se, että matkan aikana alkanut pienoinen tihkusade yhdessä uloshengitykseni kanssa sumensi lasin ajoittain. Puseron helmalla lasia sitten pyyhin.
Välkkylän ympäristö sopi hyvin syksyiseen iltasuunnistukseen. Lamppupäiset suunnistajat sulautuivat mukavasti etsimään rasteja alueen rakennusten kulmilta. Löytyipä yksi rasti vanhan hyppyrimäen päältäkin pensaspuun takaa.
Heinäpää 19.11.2020
Sarjan kolmas tapahtuma oli Heinäpäässä. Nyt eivät sääsket kiusanneet suunnistusta. Vettä oli tullut koko päivän. Alkuillasta se muuttui lumisohjoksi. Heinäpäässä tuulee aina, niin sanottiin jo 20 vuotta sitten kun junioreiden kanssa harjoiteltiin Heinäpään tekonurmella. Ja navakka tuuli siellä oli nytkin mereltä päin.
Ilman lamppua pimeässä suunnistaminen ei ole turvallista!